Kalojen saaliiden voimakkaan vähenemisen vuoksi Ukrainassa merenelävät ovat kasvaneet. Ukrainan kalastajien liiton johtaja Alexander Chistyakov kertoi tästä. ”Vuonna 2015 Ukraina tarttui sisävesiin ja nosti myös 88500 tonnia eläviä elollisia luonnonvaroja, joista 74 000 oli kalaa, ja vuonna 2016 Azovinmerellä pyydettiin lähes 36 000 tonnia kalaa, joista 2000 tonnia on Hamsa, 12,5 tonnia. kilohailia ja 21 000 tonnia herkkuja, mutta vain 140 tonnia muita kalalajeja pyydettiin, kuten hauki, kalkan, pelingas, silli, mylly ja puntas, eli se on hyvin pieni saalis. maailmassa, joka on 6,5 kertaa kalavampi kuin Kaspianmeren alueella Il Alexander Chistyakov.
Asiantuntija huomautti, että Azovinmerellä kalastaminen väheni useista syistä. "Azovinmeren saaliit pienenivät useista syistä. Ensimmäinen on ekologinen, koska pellolta saapuvat kemialliset lannoitteet joutuvat Azovin merelle meneviin jokiin. Lisäksi Azovinmeren rannikolla sijaitsevat metallurgiset yritykset kaatavat omat teollisuusjätteensä. Syynä on raju salametsästys asenteeseen kalavaroihin, sanoi Alexander Chistyakov. Vuonna 1991 Ukraina sijoittui maailman viiden suurimman kalastusmaan joukkoon. "Saimme Ukrainan ja maailman meressä 1 miljoona tonnia kalaa. Meillä oli 386 merikalastusalusta. Tällä hetkellä meillä on vain yksi alus, joka vangitsee krillin Etelämantereen. Meillä on vielä 9 merikalusta Krimissä. Kuluttajamarkkinoilla on viimeisten 10 vuoden aikana tarjonnut 660–700 000 tonnia, ja viime vuosina se on laskenut 400-450 tuhanteen tonniin, mikä johti valuuttakursseihin, koska tietyntyyppisten kalojen hankinta on saavuttanut keskimääräisen ukrainalaisen. produk mutta se ei pelastanut kotimarkkinoita, jotka viime vuosina ovat laskeneet melko vähän ”, kertoi Alexander Chistyakov. Hän sanoi myös, että ukrainalaisen osuus on nyt 8,9 kg kalaa vuodessa. Mutta on tarpeen käyttää vähintään 19,6 kg vuodessa. "Maataloudessa ei ole koskaan ollut sellaista aliravitsemusta", totesi Alexander Chistyakov. 
